Keväinen lämpö kietoi Helsingin Kauppatorin hellään syleilyynsä.

The spring warmth embraced Helsingin Kauppatori in a gentle hug.

Vapun lähestyminen toi mukanaan jännityksen tuntua.

The approach of May Day brought a sense of excitement.

Ihmiset kulkivat iloisesti katu- ja ostoskärryjään täynnä ilmapalloja, serpentiiniä ja kukkia.

People moved happily with their street and shopping carts full of balloons, streamers, and flowers.

Savukalat tuoksuivat, ja meri lainehti rauhallisesti.

The smell of smoked fish was in the air, and the sea waved peacefully.

Kauppatorilla Aino kulki torikojujen välissä, miettien, mitä ostaisi lähestyvää vappujuhlaa varten.

At the market square, Aino walked between the stalls, pondering what to buy for the upcoming May Day celebration.

Hänen tarkoituksenaan oli viettää päivä ystävien kanssa, unohtaen menneet murheet.

Her intention was to spend the day with friends, forgetting past worries.

Äkkiä hän kuuli tutun äänen.

Suddenly, she heard a familiar voice.

“Kimi?

"Kimi?"

” Aino kääntyi, hämmentyneenä.

Aino turned, confused.

Hän ei ollut nähnyt veljeään vuosiin.

She had not seen her brother in years.

Siinä Kimi seisoi, suojaavat aurinkolasit päässään.

There Kimi stood, wearing protective sunglasses.

Hän hymyili varovasti.

He smiled cautiously.

"Hei, Aino.

"Hi, Aino."

"Ainon sydän sykki kiivaasti.

Aino’s heart beat rapidly.

Vanha viha nosti päätään, mutta samalla hän tunsi lämmön sisällään.

An old anger rose to the surface, but at the same time, she felt warmth inside.

Tämä oli hänen veljensä, osa hänen perhettään, josta hän oli etääntynyt.

This was her brother, part of her family, from whom she had grown distant.

"Kimi, mitä sinä täällä teet?

"Kimi, what are you doing here?"

" Aino kysyi, yrittäen kuulostaa välinpitämättömältä.

Aino asked, trying to sound indifferent.

"Olen palannut Helsinkiin," Kimi sanoi.

"I’ve returned to Helsinki," Kimi said.

"Haluaisin puhua.

"I would like to talk."

"Aino muisti erimielisyydet perheessään ja tunsi epävarmuuden puristavan rintaansa.

Aino remembered the disagreements in her family and felt uncertainty tightening her chest.

Hänen mielensä oli tehnyt päätöksen menneisyydestä irti pääsemisestä, mutta nyt menneisyys oli kirjaimellisesti hänen edessään.

Her mind had decided to let go of the past, but now the past was literally in front of her.

Kimi astui lähemmäs.

Kimi stepped closer.

"Ymmärrän, jos et halua.

"I understand if you don't want to.

Mutta tämä tori, nämä hetket, ne ovat meille tuttuja.

But this square, these moments, they are familiar to us.

Muistatko, kuinka lapsina särpimme simaa ja nauraen ojensimme toisillemme ilmapalloja?

Do you remember how as children we sipped sima and laughingly handed each other balloons?"

"Ainon katse pehmeni.

Aino’s gaze softened.

Hän muisti.

She remembered.

Kaikki ei ollut ollut huonoa.

Not everything had been bad.

Kimi oli pitänyt hänestä huolta, joskus ollut paras ystävä.

Kimi had looked after her, sometimes being her best friend.

"Tuli heti mieleeni antaa meille mahdollisuus", Kimi jatkoi, hänen äänensä säröillen.

"The thought immediately came to me to give us a chance," Kimi continued, his voice wavering.

"Vappu on juhla ystäville ja perheelle.

"May Day is a celebration for friends and family.

Voimmeko ehkä aloittaa alusta?

Can we maybe start over?"

"Kauppatorilla olevien ihmisten iloinen häly kantautui ympärille.

The cheerful bustle of people at the market square surrounded them.

Aino vilkaisi ympärilleen, huomasi nuoret ja vanhat valmistautumassa juhlaan.

Aino glanced around, noticing the young and old preparing for the celebration.

Ehkä tässä oli vihdoinkin hänen hetkensä.

Perhaps this was finally her moment.

Ehkä hän voisi antaa anteeksi ja siirtyä eteenpäin.

Perhaps she could forgive and move on.

"Hyvä on," Aino sanoi hiljaa.

"Alright," Aino said quietly.

"Voimme yrittää.

"We can try."

"Kimi hymyili leveästi.

Kimi smiled broadly.

"Kiitos, Aino.

"Thank you, Aino.

Tehdään tästä hyvä vappu.

Let’s make this a good May Day."

"He kävelivät yhdessä torin halki, nauttien kevätpäivän lämmöstä.

They walked together across the square, enjoying the warmth of the spring day.

Aurinko paistoi kirkkaana, ja oli kuin mennyt raskaus olisi hälvennyt hetkeksi.

The sun shone brightly, and it was as if the past heaviness had lifted for a moment.

Aino tiesi, että ei tulisi olemaan helppoa, mutta tiesi myös, että oli alkanut askel parempaan.

Aino knew it wouldn’t be easy, but she also knew she had taken a step toward something better.

Kauppatori oli edelleen täynnä elämää, mutta Aino ja Kimi tunsivat sisimmässään rauhan alkavan kasvaa.

The market square was still full of life, but Aino and Kimi felt a peace beginning to grow within them.