Helsingin sydämessä, lumihiutaleet leijailivat hitaasti alas kahvipaahdon lämpimässä valossa.

In the heart of Helsinki, snowflakes slowly drifted down in the warm glow of coffee roasts.

Kaarina seisoi kahvipaahtimon ovella, vetäen syvään henkeä.

Kaarina stood at the door of the coffee roastery, taking a deep breath.

Tässä paikassa oli jotain erityistä.

There was something special about this place.

Hernesaaren kaupunginosassa sijaitseva paahtimo oli kuin piilotettu aarre, jossa paahtamisen tuoksu täytti ilman.

The roastery, located in the Hernesaaren neighborhood, was like a hidden treasure where the scent of roasting filled the air.

Kaarina oli tullut tänne ostaakseen isälleen täydellisen kahvisekoituksen.

Kaarina had come here to buy the perfect coffee blend for her father.

Isä rakasti kahvia, ja Kaarina halusi löytää jotain, mikä saisi hänen isänsä hymyilemään.

Her father loved coffee, and Kaarina wanted to find something that would make her father smile.

"Päivää!

"Good day!"

", tervehti Eero, iloinen barista, kun Kaarina ja Aino astuivat sisään.

greeted Eero, a cheerful barista, when Kaarina and Aino stepped inside.

"Kuinka voin auttaa teitä tänään?"

"How can I help you today?"

"Kaarina etsii erityistä kahvia isälleen", Aino sanoi, hymyillen rohkaisevasti ystävälleen.

"Kaarina is looking for a special coffee for her father," Aino said, smiling encouragingly at her friend.

"Tervetuloa!

"Welcome!

Meillä on monia uusia sekoituksia tänään", Eero sanoi innokkaasti.

We have many new blends today," Eero said eagerly.

"Minkätyyppisestä kahvista isäsi pitää?"

"What kind of coffee does your father like?"

Kaarina oli hetken hiljaa.

Kaarina was silent for a moment.

Hän muisti, kuinka isä oli ylistänyt Afrikan kahveja.

She remembered how her father had praised African coffees.

"Ehkä jotain ainutlaatuista... ehkä Afrikasta?"

"Maybe something unique... maybe from Africa?"

"Ah, meillä on juuri tullut erä etiopialaista kahvia, joka on aivan uskomaton", Eero sanoi innostuneena.

"Ah, we just got a batch of Ethiopian coffee that's quite incredible," Eero said excitedly.

"Sen maku on hedelmäinen ja hieman sitruksinen."

"Its flavor is fruity and slightly citrusy."

Kaarina mietti.

Kaarina pondered.

Samalla Aino tutki hyllyjä ja ehdotti lempeästi: "Katsotaanpa, jos löytyisi vaikka jotain teetäkin.

Meanwhile, Aino browsed the shelves and gently suggested, "Let's see if we can find some tea.

Eihän pelkkä kahvi ole välttämätöntä."

After all, it's not just about coffee."

Kaarina hymyili ystävälleen, mutta hänen mielensä palasi isään ja nostalgiseen muiston häivähdykseen.

Kaarina smiled at her friend, but her mind returned to her father and a hint of a nostalgic memory.

Hän muisti, kuinka kerran jouluna he olivat nauttineet yhdessä kupillisen juuri tämän kaltaista kahvia.

She remembered how one Christmas, they had enjoyed a cup of just this kind of coffee together.

Se saisi isän muistelemaan niitä ihania hetkiä.

It would make her father reminisce about those wonderful times.

"Luuletko, että hän pitäisi siitä?

"Do you think he would like it?"

", Aino kysyi.

Aino asked.

"Olen melko varma", Kaarina vastasi, päättäväisesti.

"I'm pretty sure," Kaarina replied, decisively.

"Ja ehkä sittenkin otan sitä teetäkin, sinun ansiosta."

"And maybe after all, I'll take some of that tea too, thanks to you."

Kaarina maistoi kupillisen Eeron valmistamaa etiopialaista kahvia.

Kaarina tasted a cup of the Ethiopian coffee prepared by Eero.

Maku toi hänen mieleensä lapsuuden muiston, joulun, ja hänen isänsä naurun.

The flavor evoked a childhood memory, Christmas, and her father's laughter.

Hän tiesi, että tämä oli oikea valinta.

She knew this was the right choice.

Kaarina hymyili suuresti, kun hän teki päätöksensä.

Kaarina smiled broadly as she made her decision.

Hän kuunteli sisintään.

She listened to her inner voice.

Lopulta Kaarina valitsi etiopialaisen sekoituksen.

In the end, Kaarina chose the Ethiopian blend.

Kiitokseksi Ainolle hän valitsi myös erityistä, hienoa teetä.

As a thank you to Aino, she also chose a special, fine tea.

"Isäni tulee rakastamaan tätä kahvia", Kaarina sanoi iloisena.

"My father is going to love this coffee," Kaarina said happily.

Kun he poistuivat paahtimosta, lumi narskui heidän jalkojensa alla.

As they left the roastery, the snow crunched beneath their feet.

Aino otti Kaarinan kädestä kiinni, nauraen.

Aino took Kaarina's hand, laughing.

"Sinä tiedät aina, mikä on parasta."

"You always know what's best."

"Ja nyt minä tiedän, että seuraavaksi autan sinut löytämään täydellisen teelaadun", Kaarina vastasi hymyillen.

"And now I know that next, I'll help you find the perfect type of tea," Kaarina replied, smiling.

Kaarina oli oppinut, että joskus sydän sai olla oppaana, ja ystävien antama tuki oli korvaamatonta.

Kaarina had learned that sometimes the heart could be a guide, and the support of friends was invaluable.