Valkoinen lumi peitti maiseman, ja pakkanen puri poskia.

The white snow covered the landscape, and the frost bit at their cheeks.

Saunomisen lämpö lupasi helpotusta kylmässä illassa.

The warmth of the sauna promised relief on the cold evening.

Juhani astui ensin saunaan, hymyillen.

Juhani was the first to step into the sauna, smiling.

Vanha puurakennus seisoi ylpeänä järven rannalla, tuntien jokaisen tarinan ja salaisuuden joita siellä oli kerrottu.

The old wooden building stood proudly by the lake, knowing every story and secret that had been told there.

Aila seurasi varovaisena perässä.

Aila followed cautiously behind.

Hän oli vuoden jälkeen palannut Suomeen ja tunsi olonsa vieraaksi omassa kodissaan.

After a year, she had returned to Suomi, and felt like a stranger in her own home.

"Onko ystäväsi jo tottuneet lumiseen jouluun?"

"Have your friends gotten used to a snowy Christmas yet?"

Juhani kysyi, yrittäen murtaa jäätä.

Juhani asked, trying to break the ice.

Aila katsahti veljeensä ja hymähti.

Aila glanced at her brother and chuckled.

"Eivät he osaa arvostaa sitä niin kuin me."

"They don't appreciate it like we do."

Kylmän ilman ja kiireisen elämän jälkeen Aila kaipasi jollain tavalla kodin tuntua.

After the cold air and busy life, Aila longed, in some way, for the feeling of home.

Leena seurasi serkkujaan ja asetti kynttilän ikkunalaudalle.

Leena followed her cousins and placed a candle on the windowsill.

Sen lämmin valo tanssi seinille.

Its warm light danced on the walls.

"Voisimme puhua siitä, missä olitte viime jouluna?"

"Could we talk about where you were last Christmas?"

hän ehdotti, tietäen keskustelun auttavan.

she suggested, knowing the conversation would help.

Juhani alkoi kertoa tarinaa lapsuuden jouluista, jolloin he kaikki olivat yhdessä koristelleet kuusen ja käyneet avantouinnilla.

Juhani began to tell a story about Christmases from their childhood, when they all decorated the tree together and went winter swimming.

Aila kuunteli, muistaen ne hetket onnellisina ja harmaina talvipäivinä.

Aila listened, remembering those moments as happy and gray winter days.

Hetken hiljaisuus laskeutui.

A moment of silence fell.

Aila veti syvään henkeä ja katsoi Juhania.

Aila took a deep breath and looked at Juhani.

"Minusta tuntui, etten kuulu enää tänne.

"I felt like I no longer belong here.

Että olen unohtanut, miten olla osa perhettä."

That I've forgotten how to be part of the family."

Juhani käänsi katseensa sisareensa.

Juhani turned to his sister.

"Me kaipaamme sinua.

"We miss you.

Perinne syntyy uudelleen joka kerta, kun olemme yhdessä."

A tradition is reborn each time we are together."

Leena nyökkäsi.

Leena nodded.

"Voimme tehdä tästä joulusta erityisen.

"We can make this Christmas special.

Ehkä uusi perinne.

Maybe a new tradition.

Jotain, mikä yhdistää meitä."

Something that connects us."

Aila mietti hetken.

Aila thought for a moment.

Hänen sisällään lämpeni enemmän kuin saunan lempeässä kuumuudessa.

Inside her, it was warmer than in the gentle heat of the sauna.

"Haluaisin oppia uudelleen," hän lopulta sanoi.

"I'd like to learn again," she finally said.

"Voimme aloittaa vaikka tänään."

"We can start even today."

Kun kipuavat sanat oli sanottu, ja niiden viileys haihtui saunan kuumuuteen, he löysivät yhteisen naurun ja muistikuvat, jotka olivat pehmeitä ja lohduttavia kuin villasukat.

When the painful words were spoken, and their chill evaporated into the heat of the sauna, they found a shared laughter and memories that were soft and comforting like wool socks.

Sauna oli jälleen heille se paikka, missä yhteys ja lämpö syntyivät kaikista entisistä eroista huolimatta.

The sauna became, once again, the place where connection and warmth were created despite any past differences.

Ulkona lumihiutaleet leijuivat hiljaa.

Outside, the snowflakes drifted silently.

Sisällä saunan suojissa Aila ja Juhani istuivat rinnakkain.

Inside the safe haven of the sauna, Aila and Juhani sat side by side.

Menneisyyttä ei voinut muuttaa, mutta tänään he olivat tässä ja nyt, lämmössä, yhdessä.

The past couldn't be changed, but today they were here and now, in the warmth, together.

Hiljalleen keskustelun hiljetessä, kynttilän liekki paloi vakaasti kuin uusi alku.

As the conversation gradually quieted, the candle flame burned steadily like a new beginning.

Juhani katsoi sisartaan ja ymmärsi, että he olivat löytäneet uuden tavan olla perhe, silloinkin kun maailma muuttui.

Juhani looked at his sister and understood that they had found a new way to be a family, even when the world changed.

Tämä saunailta olisi yksi niistä hetkistä, mikä säilyisi muistoissa lämpimänä aina.

This sauna evening would be one of those moments that would remain warmly in their memories forever.