Mikael ja Katri olivat Nuuksion kansallispuistossa.

Mikael and Katri were in Nuuksion National Park.

Oli syksy, ja lehdet hehkuivat punaisena ja keltaisena.

It was autumn, and the leaves were glowing red and yellow.

Mikael halusi voittaa valokuvauskilpailun täydellisellä kuvalla.

Mikael wanted to win a photography contest with the perfect picture.

He kävelivät metsän polkuja, joiden maa oli cadensa kanssa piilossa.

They walked along the forest paths, where the ground was hidden with cadensa.

"Sää näyttää uhkaavalta", Katri sanoi katsoen taivaalle.

"The weather looks threatening," Katri said, looking at the sky.

"Ei haittaa.

"It doesn't matter.

Täydellinen kuva odottaa", Mikael vastasi.

The perfect picture awaits," Mikael replied.

He kulkivat syvemmälle metsään.

They ventured deeper into the forest.

Tuuli heilutti puita, ja pilvet peittivät taivaan.

The wind swayed the trees, and clouds covered the sky.

Lehtien kahina jalkojen alla teki kulkemisesta hankalaa.

The rustling of leaves underfoot made walking difficult.

Katri oli huolissaan.

Katri was worried.

"Ehkä meidän pitäisi kääntyä takaisin."

"Maybe we should turn back."

"Vielä vähän matkaa", Mikael sanoi päättäväisesti.

"A little farther," Mikael said determinedly.

Yhtäkkiä pilvet hieman haihtuivat.

Suddenly, the clouds cleared a little.

He saapuivat piilotetulle järvelle.

They arrived at a hidden lake.

Vesi oli peilityyni.

The water was mirror-smooth.

Puut heijastuivat veteen uskomattoman kauniina.

The trees reflected in the water were incredibly beautiful.

"Tämä on se!"

"This is it!"

Mikael huudahti ja nosti kameransa.

Mikael exclaimed and raised his camera.

Katri seisoi vieressä, ihaillen näkyä.

Katri stood beside him, admiring the view.

Mikael keskittyi, tarkensi ja otti kuvan juuri ajoissa.

Mikael focused, adjusted, and took the picture just in time.

Sitten sade alkoi.

Then the rain started.

He juoksivat takaisin polulle.

They ran back to the path.

Autossa Mikael katsoi kuvia.

In the car, Mikael looked at the pictures.

"Kiitos tuestasi, Katri.

"Thank you for your support, Katri.

Opin paljon tästä matkasta."

I learned a lot from this trip."

Katri hymyili.

Katri smiled.

"Luonto voi yllättää.

"Nature can surprise you.

Olen iloinen, että löysimme täydellisen paikan yhdessä."

I'm glad we found the perfect spot together."

Kotona Mikael lähetti kuvan kilpailuun.

At home, Mikael sent the picture to the contest.

Hän oppi varovaisuuden ja luottamuksen merkityksen ystävänsä ansiosta.

He learned the importance of caution and trust thanks to his friend.

Luonto voi olla ennalta-arvaamaton, mutta se on aina ihmeellinen.

Nature can be unpredictable, but it is always wonderful.