Syysaurinko paistaa lämpimästi, ja tuuli leikkii värikkäillä lehdillä metsän reunassa.

The autumn sun shines warmly, and the wind plays with colorful leaves at the edge of the forest.

Jorma ja Liisa ovat tulleet poimimaan marjoja kauniiseen suomalaiseen maaseutuun.

Jorma and Liisa have come to pick berries in the beautiful Finnish countryside.

Jorma, humoristinen mies, kantaa aina vanhaa kalastajanhattuaan, joka tuo hänelle kuulemma onnea.

Jorma, a humorous man, always wears his old fisherman's hat, which he claims brings him luck.

Liisa, nokkela nainen, nauraa usein Jorman kommelluksille, mutta salaa ihailee hänen huolettomuuttaan.

Liisa, a witty woman, often laughs at Jorma's antics but secretly admires his carefree nature.

"Heitä taas se hattusi, Jorma.

"Throw your hat again, Jorma.

Luulisitko, että se tekee sinusta paremman marjanpoimijan?"

Do you think it makes you a better berry picker?"

Liisa huikkaa hymyillen.

Liisa calls out with a smile.

"Noh, Liisa, tämä hattu on minun onnenlähteeni," Jorma vastaa, keikkuen varoen kivikossa.

"Well, Liisa, this hat is my source of luck," Jorma replies, carefully balancing on the rocky terrain.

Juuri kun Jorma kumartuu poimimaan puolukoita, hän ei huomaa uteliasta lehmää, joka on hiipinyt lähemmäksi.

Just as Jorma bends down to pick lingonberries, he doesn't notice a curious cow that has sneaked closer.

Ennen kuin Jorma ehtii kääntyä, lehmä haukkaa ahneesti hänen hattunsa.

Before Jorma can turn around, the cow greedily snatches his hat.

Jorma kääntyy ja näkee lehmän märehtivän rakastettua lakkiaan.

Jorma turns and sees the cow munching on his beloved cap.

"Voi ei, Anna se takaisin!"

"Oh no, give it back!"

Jorma huudahtaa hädissään.

Jorma shouts in distress.

Liisa kihertää: "No nyt on hattu lehmänruokaa.

Liisa giggles: "Well, now the hat is cow food.

Miten aiot saada sen takaisin, oman onnettaren?"

How are you going to get it back, your own goddess of fortune?"

Jorma miettii hetken.

Jorma thinks for a moment.

Hän päättää yrittää houkutella lehmän pois hatun luota.

He decides to try to lure the cow away from the hat.

Hänen suunnitelmansa on tarjota tälle marjoja.

His plan is to offer it berries.

Jorma uskoo, että lehmä luopuu hatusta herkkupalkkion vuoksi.

Jorma believes the cow will give up the hat for the tasty treat.

Hän kokoaa marjoja sankoonsa ja lähestyy lehmää varoen.

He gathers berries into his bucket and approaches the cow cautiously.

"Katso, mitä minulla on!"

"Look what I have!"

hän houkuttelee.

he coaxes.

Lehmä tuijottaa Jormaa ja lähtee hänen luokseen.

The cow stares at Jorma and approaches him.

Juuri kun Jorma on sijoittamassa marjoja kauemmaksi, hän kompastuu.

Just as Jorma is placing the berries further away, he stumbles.

Marjat leviävät kaikkialle ja niistä tulee Jorman uusi vaateparsi.

The berries scatter everywhere, becoming Jorma's new attire.

Liisa nauraa niin, että hänen vatsansa sattuu.

Liisa laughs so hard that her stomach hurts.

"Oletko sinä itse onnen hattupäinen marja?"

"Are you yourself the hat-headed berry of luck?"

Jorma ei voi olla nauramatta.

Jorma can't help but laugh.

Hänen kiiluvasta naamastaan huolimatta lehmä menettää hetkellisesti mielenkiintonsa hattuun, ja Jorma nappaa sen takaisin.

Despite his berry-covered face, the cow momentarily loses interest in the hat, and Jorma grabs it back.

Kun Jorma yrittää puhdistaa itseään, Liisa tulee auttamaan.

As Jorma tries to clean himself up, Liisa comes to help.

Yhdessä he putsaavat marjat pois Jorman vaatteista.

Together they brush the berries off Jorma's clothes.

"Olet varsin kekseliäs, Jorma," Liisa sanoo virnistäen.

"You're quite resourceful, Jorma," Liisa says with a grin.

"Kiva, että heijastan jotain, mikä miellyttää," Jorma nauraa takaisin.

"Nice that I reflect something pleasing," Jorma laughs back.

He päättävät jatkaa marjanpoiminnan yhdessä, naurun ja kevytmielisyyden leimataessa iltapäivän.

They decide to continue berry picking together, laughter and lightheartedness marking the afternoon.

Jorma unohtaa hetkeksi halunsa tehdä vaikutus Liisaan ja löytää tavan nauttia hetkestä.

Jorma momentarily forgets his desire to impress Liisa and finds a way to enjoy the moment.

Liisa puolestaan huomaa pitävänsä Jorman avoimesta ja iloisesta luonteesta yhä enemmän.

Liisa, in turn, finds herself growing increasingly fond of Jorma's open and joyful nature.

Kun ilta lankeaa metsän ylle, ystävykset kävelevät takaisin kyläänsä, sydämet kevyempinä ja raskaampia vain marjakoria kantamina.

As evening falls over the forest, the friends walk back to their village, hearts feeling lighter and weighed down only by the baskets of berries they're carrying.