Oli keskipäivä.

It was midday.

Helsinki oli vilkas kuten aina.

Helsinki was bustling as always.

Aino ja Mikko seisoivat Helsingin päärautatieasemalla.

Aino and Mikko stood at Helsinki Central Railway Station.

He odottivat jotain erityistä.

They were waiting for something special.

Teleportaatio laite!

A teleportation device!

"Mitä luulet?" Aino kysyi katsoessaan suurta laitetta.

"What do you think?" Aino asked as she looked at the large device.

Se näytti oudolta ja futuristiselta.

It looked strange and futuristic.

"En tiedä," vastasi Mikko.

"I don't know," replied Mikko.

"Mutta jos se toimii, matkustaminen muuttuu ikuisesti."

"But if it works, traveling will change forever."

Ihmiset ympärillä kuiskivat, toiset ottivat kuvia.

People around them were whispering, some taking pictures.

Keskellä asemaa oli puheita ja jännitystä.

In the middle of the station, there was chatter and excitement.

Elsa, teleportaatio laitteen kehittäjä, seisoi laitteen vieressä.

Elsa, the developer of the teleportation device, stood next to the device.

Elsa hymyili.

Elsa was smiling.

Hän oli odottanut tätä hetkeä kauan.

She had been waiting for this moment for a long time.

"Ladies and gentlemen," Elsa aloitti.

"Ladies and gentlemen," Elsa began.

"Tänään näytämme teille tulevaisuuden."

"Today, we will show you the future."

Aino ja Mikko liikkuivat lähemmäksi, he eivät halunneet missa tätä.

Aino and Mikko moved closer; they didn't want to miss this.

Elsa astui laitteen sisälle.

Elsa stepped inside the device.

Hän painoi nappia ja - ZAP!

She pressed a button and - ZAP!

Elsa katosi.

Elsa disappeared.

Yleisö haukkoi henkeään.

The crowd gasped.

Sitten, sekunneissa, Elsa ilmestyi uudelleen aseman toiselle puolelle.

Then, within seconds, Elsa reappeared on the other side of the station.

"Ihmeellistä!" huusi Aino.

"Amazing!" Aino exclaimed.

"Se todella toimii," Mikko sanoi päätään pudistaen.

"It really works," Mikko said, shaking his head.

Elsa käveli takaisin lavalle nauraen.

Elsa walked back to the stage, laughing.

"Tämä on vasta alkua," hän sanoi.

"This is just the beginning," she said.

"Me voimme tehdä niin paljon enemmän."

"We can do so much more."

Ihmiset alkoivat taputtaa, jotkut jopa hurrasivat.

People started clapping, some even cheering.

"Mitä nyt?" Aino kysyi.

"What now?" Aino asked.

"Tiedän," vastasi Mikko, "mennään kokeilemaan."

"I know," Mikko replied, "let's try it."

Aino ja Mikko astuivat laitteen viereen.

Aino and Mikko stepped next to the device.

Elsa antoi heille ohjeet.

Elsa gave them instructions.

"Astukaa sisälle ja painakaa tätä nappia."

"Step inside and press this button."

Aino otti Mikko kädestä kiinni.

Aino took Mikko's hand.

He astuivat laitteen sisään ja painoivat nappia.

They stepped inside the device and pressed the button.

ZAP!

ZAP!

Hetkessä he seisoivat aseman vastakkaisella puolella.

In an instant, they were standing on the opposite side of the station.

"Uskomatonta!" Aino sanoi.

"Incredible!" Aino said.

"Me teimme sen."

"We did it."

He palasivat Elsan luo, joka hymyili ylpeänä.

They returned to Elsa, who smiled proudly.

"Tervetuloa tulevaisuuden matkustamiseen," Elsa sanoi.

"Welcome to the future of travel," Elsa said.

Lopuksi, Aino ja Mikko lähtivät aseman ulkopuolelle.

Finally, Aino and Mikko walked outside the station.

He katsoivat toisiaan hymyillen.

They looked at each other, smiling.

"Tämä tulee muuttamaan kaiken," Aino sanoi.

"This will change everything," Aino said.

"Niin tulee." Mikko vastasi.

"It sure will," Mikko responded.

Ja niin, uusi ajanjakso alkoi Helsingissä.

And so, a new era began in Helsinki.

Teleportaatio oli todellisuutta, ja maailma ei ollut enää sama.

Teleportation was a reality, and the world was no longer the same.

Kotiin kävellessään, Aino ja Mikko tunsivat jännitystä ja toivoa tulevasta.

Walking home, Aino and Mikko felt excitement and hope for the future.

Maailma oli täynnä mahdollisuuksia.

The world was full of possibilities.